Matkan alku ei ollut lupaava, prosessit olivat totaalisen hukassa sillä TM lähes myöhästyi junastaan edellisen illan venähdettyä hieman ns. pitkäksi. Juna oli onneksi kolme strategista minuuttia myöhässä, joten TM saatiin etujoukkoihin kohti pohjoista. PM lensi perässä iltapäivällä ja sekoiluihin kuului mm. kännykän hukkaaminen turvatarkastuksessa. Muutamia ylimääräisiä sydämentykytyksiä koettuaan PM sai kuitenkin viestintäkapulan takaisin ystävälliseltä (ja komealta) turvamieheltä (Terveisiä Seutulaan!). Tällä kertaa turvatarkastuksessa ei tullut muita ongelmia. Prosessit olivat kuitenkin selvästi hukassa ja päätimme ryhdistäytyä.
Oulun residenssimme sijaitsi kätevästi kävelymatkan etäisyydellä keskustasta (Tietomaan kupeessa :). Etkoiltuamme sivistyneesti ja kypsästi olikin aika siirtyä keskustan humuun. Onneksi tiedotusyksikkömme piti meidät ajan tasalla ja raportoi keikan alkavan jo kymmeneltä. Päätimme siis jättää yhdellä käynnin väliin ja suunnata suoraan Nelivitoseen. Keikkapaikalle olikin jonoa, mutta sisään päästiin sutjakkaasti portsarin ihmeteltyä samanlaisia sukunimiämme.
Tuttua paitamyyjää moikattuamme kapusimme yläkertaan, joka oli todella täynnä, kuuma ja pimeä. Ehkä Oulussa säästettiin sähköä tai mikä lie syynä, mutta kännykän valossa pääsimme kuin pääsimmekin etenemään vakipaikoillemme neljänteen riviin. Tungos oli niin valtaisa, että saavutetusta asemasta ei sitten voinutkaan luopua, vaikka juotavaa olisi tehnyt mieli noissa trooppisissa olosuhteissa. Pojat marssivat yleisön läpi lavalle ja varttia yli kymmenen keikka alkoi Epävireisten Liftin ekojen saundien jälkeen homma pääsi vauhtiin ja uusien (Fire, Gravity, King of Fools, Delicious) ja vanhojen biisien saattelemina aika kului kuin siivillä. Loistava keikka kerrassaan ja viimevuotinen hyvä kokemus selkeästi oli poikien mielessä edelleen. Oululaisyleisö oli tulessa, samoin kuin pojat. Bongasimme osalla bändin jäsenistä myös tutunnäköisiä rintamerkkejä. Mahtavaa.
Keikan aikana tapasimme Spirren ja keikan jälkeen juteltiin hetkinen myös Tuhkimon kanssa. Ilmeisesti paikalla oli muitakin tuttuja, jotka eivät sitten uskaltaneet tulla tekemään tuttavuutta. Ensi kerralla olkaapas vähän rohkeampia! Kuuman keikkakokemuksen jälkeen viilensimme tunteita isolla jäävedellä ja pepsillä ("Otatko ison vai pienen? Laita iso, pistetään nyt ranttaliksi") ja tutustuimme keikkayleisön joukossa myös Arska Murvioon. Pojat kävivät kiittelemässä, että olipa kotoisaa nähdä tuttuja naamoja yleisön joukossa (Itsehän ne meitä seuraa!!!). Bändi lähti lepotauolle ja me siirryimme nauttimaan virvokkeita hieman rauhallisempiin tiloihin. Luulimme illan jo sujuvan mallikkaasti ja ennenkaikkea aikuismaisesti kunnes kuvioihin astui mökäöljy ja siitähän se ajatus sitten lähti. Neljävitonen tyhjeni kovaa vauhtia, joten mekin siirryimme vähemmän tasokkaaseen jatkopaikkaan eli Oulun Onnelaan, onneksi kuitenkin tasokkaassa seurassa. Fiksusti emme kuitenkaan riekkuneet tappiin saakka, vaan poistuimme paikalta reilusti (n. 10 min) ennen valomerkkiä. Letkupuiston kuuluisalla snagärillä piti nauttia vielä yöpala ennenkuin pääsimme levolle.
Seuraavana päivänä hyppäsimmekin sitten pohjoiseen vievään junaan ja Vaasan sijasta eksyimme Rovaniemelle, jossa illan tähtinä olivat Egotripin pojat. Vaan kuinkas sitten kävikään, siitä lisää seuraavalla kerralla....Kävimmepä kuitenkin tsekkaamassa keikkapaikan Meidän Poikia varten. Kyllä Cafe Tivolissa kelpaa jamitella 25.5.!
Etkot/jatkot: kyllä/kyllä
Hahmoja: Pelätty musakriitikko Arska Murvio
Sanottua: "Teillä on sama sukunimi" "Mä en nää mitään!" "Siis ihanks oikeesti te liikutte aina eri liikennevälineillä?" "Hei sinne ei saa ulkopuoliset mennä" "Tykkääks sä olla alla vai päällä?"
Kilometrit: lentokilometrejä 513, junakilometrejä pauttiarallaa saman verran, paikallisbussikilometrejä n. 20, kävelyä loskassa useita kilometrejä (Huom. kilometrit vain menomatkalta, paluumatkaa ei tässä huomioida matkan jatkuttua eri tarkoituksessa)
Edustus: 
-PM-
Kommentit