Ei kerennyt paljon vettä Vantaassa virrata kun Cheerioita vietiin taas Saimaan rannalle Etelä-Savoon. Uskollinen Morphmobiilimme lähti liikkeelle jo iltapäivästä napaten ensin kyytiinsä harhateille joutuneen AD:n ja parin tunnin ruuhkarupeaman jälkeen kyytiin pääsivät myös malttamattomat PM ja TM, joista viimeksimainitun asemapaikka sijaitsee logistisesti optimaalilla paikalla Lahdentien alkupään kupeessa.

Jo heti alkumatkasta TM kertoi lyhyesti muille Cheerioille tärkeitä faktoja matkakohteen historiasta, nykypäivästä ja vetovoimatekijöistä. Tiiviin tietopaketin lisäksi tarjolla oli myös pientä suolaista ja makeannälkäisille Hulluilta Päiviltä hamstrattuja mokkapusuja. Juomapuolesta vastasi tällä kertaa prosessimanageri, joka oli lastannut takapenkille tölkeittäin kuivaa ja pirskahtelevaa virvoitusjuomaa. Näin iloisissa ja mukavissa merkeissä alkoi siis Cheerioiden kulttuurimatka Järvi-Suomen sydämeen, Mikkeliin!

Samaan aikaan Sippolassa lähtöä valmisteli yhteistyökumppanimme Tuitu, myöskin suuntanaan Mikkeli. Prosessit olivat hallussa ja saavuimme majapaikkaamme Hotelli Uusikuuhun lähes samaan aikaan (vaikka Tuitu olikin ollut kirjaimellisesti törmätä Rosvosektoriin Mikkelin keskustassa harhaillessaan). Seurueemme ilta lähti käyntiin molemminpuolisella lahjonnalla jonka ansiosta Cheeriot ovat tätä nykyä hienojen teemakäätyjen onnellisia omistajia. Kauan emme hotellissa kuitenkaan viihtyneet vaan suuntasimme cityyn ja keikkapaikan välittömään läheisyyteen nauttimaan Fransmannin ruoka- ja juomatarjonnasta. Söimme maukkaan illallisen (pippurilla ja ilman) ennen siirtymistä yökerhon puolelle ja siellä ensimmäinen etappimme oli, kuinkas ollakaan, the one and only Rosvosektori. Rosviksen tuotevalikoima oli kasvanut tyylikkäällä tikkaripaidalla ja ainakin TM:n sormet syyhysivät siihen malliin, että paita saattaa hyvinkin päätyä garderoobiin aivan lähiaikoina.

Rosvosektorin jälkeen suoritimme luonnollisen siirtymän baaritiskin puolelle vain huomataksemme prosessien tiskin toisella puolella olevan TÄYSIN hukassa. Cheerioita ei nähtävästi vielä tunneta pääkaupunkiseudun ulkopuolella ja joitakin paikallisia mitättömyyksiä palveltiin ENNEN meitä. Hävytöntä. Puolen tunnin odottelun jälkeen joutui yhteistyökumppanimme kaiken lisäksi toteamaan baarin valikoiman puutteelliseksi. Pöyristyttävää.

Baarishokista selvittyämme olikin keikka jo ihan käsillä ja siirryimme sulavasti lähemmäs karsinaa, jota myös lavaksi kutsuttiin. Ihme kyllä pääsimme aika lähelle ja siellä me managerit ja directorit seisoimme tyylikkäästi rivissä maailman parasta introa odotellen. Keikka lähti käyntiin ja niin.... sieltä se sitten tuli, se kauan odotettu All the Way. Tuolloin perjantaina se kuulosti hyvältä, mutta tätä raporttia kirjoitettaessa oli kuultu myös tuon ihanuuden toinen esitys Virgin Oilissa ja voitaneen sanoa, että ensi-ilta Mikkelissä oli vain esimakua tulevasta. Mikkelissä saatiin nauttia harvinaista herkkua myös All the Wayn jälkeen sillä keikan päätti tajunnanräjäyttävän kaunis Sleep, jota ei oltu kuultu todella pitkään aikaan. Se toi mieleen Wanhat Ajat, Tavastian ekat keikat... Niin se aika rientää ja lapset kasvavat!

Baarin ja tanssilattian kautta laitoimme käyntiin jatkotoimenpiteet joiden aikana nuori lupaava trubaduuri viihdytti meitä esittämällä ikivihreitä kappaleita esim. Kirkalta ja jokusen uudemman Olavi Uusivirralta. Yö vaihtui aamuksi ja väsyneet Cheeriot painuivat pariksi tunniksi pehkuihin ennen paluuta Helsinkiin. Olipahan taas reissu, ei näistä vaan saa tarpeekseen!

Etkot/Jatkot: kyllä/kyllä

Kilometrit: 460 autolla

Hahmot: Lehmä, Kirka, Prince

Ilmiöt: Maaginen taikasauva, jolla karkoitettiin kääliöitä. Hattaroiden kokoontumisajot. Ihmiskauppa (halvalla lähti...nyyh). Illuusioksi jäänyt voileipäkakkuilmiö. Vihannesbooli.

Reklamaatio: Prosessit hukassa Vaakunan baarissa

Suosittelut: Hotelli Uusikuu

Edustus: