Satakunta oli pop toukokuun alkupuolella, sillä tuskin oli Pori ehtinyt toipua Cheerioiden invaasiosta kun jo suuntasimme Morphmobilen nokan uudestaan kohti länsirannikkoa - tällä kertaa Raumalle. Tunnelma oli lähtiessä korkealla, olihan perjantai ja kaunis kesäinen ilma. Kiire ja pisnekset kuitenkin painoivat Cheerioita, niinpä kannettava tietokone oli autossa koko ajan tulessa.

Yksi huoltotauko ei tällä matkalla riittänyt, vaan alkumatkan hampurilaismättöjen ja nestetasapainotankkauksen lisäksi pysähdyimme vielä juuri ennen Raumaa - ja juuri ennenkuin juomahyllyt suljettiin. Testasimme myös huoltoaseman pihan keinun, liukumäen ja keinuhevoiset ja totesimme ne päteviksi.

Raumalla tukikohtamme oli hotelli Cityhovi, sillä kovasti himoitsemamme Raumanlinnan bailupaketit oli jo loppuunmyyty. Cityhovista löytyi kuitenkin oikein mukava neljän hengen huone langattomalla verkkoyhteydellä. Siis taloksi, kone auki ja ircciin. Kyllä, vietimme nörttietkot. Vaan aikamme fiilisteltyämme foorumin väen kanssa tuli aika suunnata pääkallopaikalle Raumanlinnaan. Matkaa sinne oli huimat 300 metriä (noin) ja tietysti eksyimme matkalla. Onneksi ystävälliset raumalaisherrat opastivat Cheeriot takaisin oikealle polulle.

Raumanlinnassa olikin jo meno kohdallaan ja aulaan viritetty tuttu paitamyymälä. Tuttuja moikattuamme siirryimme salin puolelle, jossa mm. ihastelimme kotoisaa morpho-logoa - tällä kertaa se komeili seinällä sähköisenä eli kyseessä oli nk. e-lakana. Otimme hyvät asemat salin reunalta korokkeelta, jotta audiovisuaaliset työvelvoitteemme hoituisivat mahdollisimman mallikkaasti. Pian olikin rokin aika ja yllätykseksemme lavalle putkahti muiden poikien vanavedessä blondi-Marko. Hänessä oli tyyltä. Hämmästyksestä toivuttuamme keskityimmekin loppukeikan ajan musiikista nauttimiseen ja fiilistelyyn.

Olimme jo aiemmin kiinnittäneet huomiota uuteen biisilistaan ja vaikka se upeita teoksia sisälsikin niin totesimme yhdessä tuumin siinä erään vakavan puutteen: Shallow ei kuulunut settiin lainkaan. Tämä oli jo  hyvissä ajoin ennen keikkaa tiedoksisaatettu orkesterille ja encoren kuluessa tyytyväisinä totesimme, että asiakaspalaute oli otettu huomioon ja saimme kuulla Shallow'n.

Keikan jälkeen hengasimme Raumanlinnassa tuttuun tapaan pilkkuun saakka, tosin hyvin asiallisissa merkeissä. Kuvioissa oli mukana mm. fläppitaulu. Myös kaikenlaisilta narikkaepisodeilta ja muilta välikohtauksilta vältyttiin ja pääsimme kaikki poistumaan tiloista omin jaloin ja hyvissä sielun ja ruumiin voimissa - takit mukana. Itse itsensä kebabkioskille pelaten osa Cheerioista nautti yöpalaa ja sen jälkeen olikin korkea aika käydä yöpuulle. Yhteenvetona sanottakoon, että kerrassaan asiallinen ja aikuismainen ilta!

Rauman aamu valkeni harmaana, nautimme hotellin tarjoaman aamiaisen ja samalla vietimme hieman etukäteen äitienpäivää muistaen Cheeriolauman ikiomaa äitiä (Moom!) asiaankuuluvilla menoilla. Äiti on ollut kultaakin kalliimpi kaikilla näillä retkillä paimentaen joskus hieman vallattomaksi yltyvää lapsilaumaansa. Iso kiitos siitä äipälle!

Sen jälkeen olikin aika suunnata nokka kohti kotia - kaikkien muiden paitsi allekirjoittaneen, joka jäi länsirannikolle viettämään laatuaikaa yhteistyökumppaninsa kanssa.

Etkot/jatkot: kyllä/kyllä

Kilometrit: 253 autolla (AD, TM ja LM 506 km, LM huom.)

Sanottua: "Oottekste jääkiakkohommissa vai?"

Edustus: