Tuitun mökillä hyvin nukutun yön jälkeen lähdimme kolmen Cheerion voimin huristelemaan kohti Tamperetta ja Tammerfestiä. Keikan lisäksi odotimme innolla saavamme uudet Cheerio-paidat ja näkevämme pitkästä aikaa rakkaan Prosessimanagerimme. Olimmekin olleet kolmella aikaisemmalla keikalla enemmän tai vähemmän hukassa PM:n puuttuessa joukosta.

Perillä Tampereella asetuimme taloksi jo aikaisemmilta reissuilta tutuksi tulleeseen Omenahotelliin ja pienen säädön jälkeen saimme käsiimme myös uunituoreet Cheerio-paidat asiaankuuluvin painatuksin. Nyt ei ole enää pelkoa, että ne menisivät sekaisin sillä kussakin paidassa on selvästi kirjoitettu kunkin Cheerion erikoisosaamisalue. Ihanat Mänätseri-paidat! Pian joukkoomme liittyi myös ihana PM ja läksimme kohti Vuolteentoria uusissa hienoissa paidoissamme. "Onnea Tampere!"

Ilmat suosivat jälleen ulkoilmatapahtumaa ja aurinko helli festarikansaa. Pienelle Vuolteentorille oli puolikkaan Tampereen lisäksi pakkautunut myös muutama ulkopaikkakuntalainen ja olipa joukossa myös Forumilta tutut  MelesMeles (regular guest from Estonia), Lunarwolf ja Hexalius. Vaikka taas saavuimmekin paikalle tyylikkäästi juuri ennen keikkaa, pääsimme hyviin asemiin, kas kummaa, neljännen rivin tienoille. Keikka alkoi ja huomasimme heti, että jotain oli nyt vialla. Tuo jokin liittyi jotenkin Ollin kitaraan ja tuosta ah, niin hienosti auringonsäteitä heijastavasta skebasta ei kantautunut laisinkaan ääntä suuren yleisön korviin. Ollin ja Einarin yrittäessä selvittää ongelman alkulähdettä, jatkoivat muut pojat soitantaa sen kummemmin hermostumatta. Muutaman biisin jälkeen Marko kävi haastattelemassa Ollia tyyliin "Miltä nyt tuntuu?" ja pelotteli Jaskaa tulevista hänelle lankeavista sooloista... Jaska, you're amazing!!! Lopulta skittaongelma saatiin ratkaistua, Olli palasi lavalle ja antoi palaa. Loppukeikan Olli olikin kutakuinkin tulessa (ks. sanakirja). Alun ongelmista huolimatta keikka oli hyvä ja tunnelma iloinen ja leppoisa. Tampereen keikat ovat AINA kivoja! Pakko tosin mainita, että kuinka ollakaan Cheerioiden välittömässä läheisyydessä oli taas eräs hahmo, joka käyttäytymisellään aiheutti närää ja sai yleensä rauhalliset TM:n ja PM:n kiristelemään hampaitaan. Yhdistelmä iäkkäämpi Ritva, muutama olut liikaa ja tästä johtuva huono tasapaino ei ollut kaunista katseltavaa... Keikka loppui, Ritva tajusi häipyä ja laumamme lähti hiljalleen Vuolteentorilta hotelliin Hämeenkatua samalla huomaamattomasti CoRtittaen. CoRtteja voi muuten bongailla jo monesta Suomen kaupungista ja useimpien ABC-asemien naisten vessoista matkan varsilta keikkakaupungista toiseen. Bongaa CoRtti ja kulje Cheerioiden jalanjälkiä!!

Palataksemme Tampereelle, kerrottakoon, että ilta jatkui konserttikokemusta syväluodaten evaluoidessa ja syrjähyppyyn valmistautuessa. 3/4 Cheerioista katosivat nääs Tampereen yöhön...löysivät baarin...ja sieltä Olavi Uusivirran...Sori pojat!

Kilometrit: Mäntyharju-Tampere 230 km, Tampere-Helsinki 180 km. Ja autolla mentiin!

Etkot/Jatkot: kyllä/kyllä

Edustus:    

-TM-